~kirjoittanut Paha Mieli~

Tämä on tosi juttu rakkaasta hevosestani, jonka nimen jätän tähän juttuun mainitsematta. Haluan kertoa tästä muilekin opetukseksi siitä, ettei koskaan saa luottaa toisiin tuntemattomiin ihmisiin!

Olin myymässä hevostani pois, koska aikani ei enää riittänyt hänelle. Kuvittelin ajattelevani hevosen parasta myydessäni sen eteenpäin. Kaupattuani hevosta jonkin aikaa, tuli päivä jolloin hevosta tultiin hakemaan. Kirjoitimme kauppakirjan ja siihen mainitsimme mm. että "Erääntyneelle summalle on ostajan maksettava 16 % vuotuinen korko ja perimiskulut. Omistusoikeus kaupan kohteeseen siirtyy ostajalle kun saatava on kokonaan maksettu. Myyjällä on oikeus ostaa kaupankohde takaisin, jos ostaja laiminlyö maksuvelvollisuutensa. Takaisinotosta aiheutuneet kulut peritään ostajalta."

Kaikki tuntui olevan OK. Oli sovittu päivämäärä jolloin ostaja maksaa hevosen hinnan kokonaisuudessaan, ja sekin oli merkitty kauppakirjaan. Niinpä hevonen lähti toiseen päähän Suomea, kuin mitä itse asumme.

Rahoja ei alkanut kuulumaan moneen kuukauteen. Odotin neljä kuukautta ja olin soittanutkin ostajalle useaan kertaan. Hän vain aikoi ja aikoi maksaa. Laitoin asian käräjille, jotta voin edes hakea hevoseni pois. Olin epäonnekseni törmännyt tyyppiin, joka on ulosottomiehellekin tuttu: rahoja ei siis ikinä tule saamaan.

Ei auttanut muuta kuin hakea hevonen kotiin. Mitä tästä opin? Älä luota keneenkään, kun teet hevoskauppoja, älä ainakaan jos ihminen ei ole sinulle todella tuttu. Hävisin tässä kaupassani paljon rahaa. Varusteet jäivät ostajalle, kun ne muka oli jossain lainassa, ettei niitä saanut mukaan. Hevosen hakeminen toisesta päästä Suomea maksaa useamman tonnin. Käräjä kulut jäivät tietysti itse maksettaviksi. Lisäksi tuli paljon puhelinlaskuja ja pahaa oloa. Kaiken kukkuraksi kotona ei ollut enää tilaa pitää hevosta, vaan se piti viedä tuttavan talliin.

Olen todella pettynyt ihmisiin, mietin jokaista vastaantulijaa; kuinkahan kiero hänkin on? Tästä opin todella paljon.